• 15.3.2017

Varmista yrityksesi kilpailukyky – 5 kysymystä, jotka kannattaa kysyä digitaalisesta työpaikasta

Vasara ja nauloja koko rahalla, ja ei muuta kuin hakkaamaan. Moni yritys tuntuu suhtautuvat digitaalisiin työvälineisiin kyseisellä periaatteella. Raksi ruutuun. Asia on kunnossa.

Digitaalisuus on yritysten kilpailukyvyn tärkein peruspilari. Samaan kilpailukyvyn peruspilariin kuuluvat erottamattomasti myös työntekijät. Lopulta työntekijät ovat jokaisen yrityksen arvokkain voimavara ja kilpailukyvyn rakentaja.

Miten sitten digitaalista työpaikkaa ja kilpailukykyä kannattaa lähteä rakentamaan? Ennen työvälineiden hankkimista olisi määritettävä, mihin niitä käytetään – tätä voidaan kutsua strategiaksi. Toimivassa strategiassa on aina tavoite, johon yritys pyrkii. Ensin strategia, sitten toimenpiteet. Ensin päämäärä, sitten työvälineet.

Yritysten tulisi määrittää digitaalisen työpaikan strategia eikä vain hankkia teknologioita, kuten myös tutkimusyhtiö Gartner maalailee. Tällä hetkellä yritykset kilpailevat parhaimmista osaajista. Jotkut taas hakevat kansainvälistymistä. Yritykset haluavat myös reagointikykyä, joustavuutta ja mukautumista nopeisiin maailman muutoksiin. Lisäksi yritykset haluavat olla myös tulevaisuudessa houkuttelevia työpaikkoja.

Kaikkiin näihin tavoitteisiin voidaan päästä digitaalisen työpaikan bisnesstrategialla. Mikäli sellaista ei ole, olisi aika punnita omaa digitaalista kyvykkyyttä seuraavien kysymysten kautta.

Onko yritykseni jähmeä ja vanhanaikainen?

Työ ei ole enää sidottu paikkaan. Digitaalisten alustojen ansiosta työntekijät pääsevät käsiksi tarvitsemaansa informaatioon ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Pilvipalveluissa olevat tiedostot voi tarkistaa omalta kotikoneelta, työläppäriltä tai vaikka älypuhelimesta. Yhteydenpito onnistuu esimerkiksi skypen, kännykän ja erilaisten viestipalveluiden avulla.

Parhaat osaajat toivovat joustavuutta. Digitaalinen työpaikka mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin ja tiimityöskentelyn, vaikka työntekijät olisivat fyysisesti eri toimitiloissa. Se myös mahdollistaa alan parhaiden ammattilaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden hyödyntämisen mantereesta riippumatta.

Ketteryyttä lisää myös johtamistavan muutos, sillä digitaalisilla työpaikoilla on matalat hierarkiat. Kuka tahansa työntekijä voi spontaanisti koota tiimin, jonka avulla päästään tavoiteltuun lopputulokseen.

Miten sitoutan työntekijäni?

Yrityksillä on haasteena parhaiden osaajien houkuttelu palkkalistoille. Samaan aikaan parhaiden työntekijöiden pitäminen on entistä vaikeampaa. Tärkeä sitouttamisen keino on oikeanlaiset työvälineet ja -tavat.

Sitouttamiseen tarvitaan innostavan työtavan ja työn haasteellisuuden lisäksi riittävästi autonomiaa, välitöntä palautetta ja työn merkityksellisyyttä, jotta työntekijöiden motivaatio saadaan huippuunsa.

Milleniaalit ja post-milleniaalit rankkaavat kehittymismahdollisuudet kaikkein tärkeimmäksi työsuhde-eduksi – jopa palkkaa tärkeämmäksi. Työnantajien kannattaa siten panostaa henkilöstön kouluttamiseen, jotta alan parhaat osaajat saadaan sitoutettua yritykseen.

Enhän unohtanut osaamisen kehittämistä?

Yritykset saattavat nähdä työntekijöiden osaamisen kehittämisen tukitoimenpiteenä eikä niinkään yrityksen tuloksellisuutta kehittävänä toimenpiteenä. Tämän vuoksi yritysjohtajat eivät usein näe henkilöstön kouluttamiseen panostamisen vaikuttavuutta, eikä siihen siksi investoida tarpeeksi. Osaamisen kehittämisestä tulisi tehdä strateginen ydintoiminto ja nostaa se liiketoiminnan keskiöön.

On vaarallista olettaa, että kaikilla milleniaaleilla ja post-milleniaaleilla olisi hyvät digitaidot. Nuorten taidot ovat polarisoituneet eli osalla heistä on hyvät valmiudet, kun taas isolla osalla nuorista ei ole työssä tarvittavia digitaitoja.

Yritysten haasteena on saada kaikille työntekijöilleen tarvittavat tietotekniset valmiudet, jotta he voivat työskennellä digitaalisessa toimintaympäristössä. Tällä hetkellä henkilöstön puutteelliset taidot ovat suurin este kilpailukyvylle, mutta tämä este olisi helppo purkaa riittävän koulutuksen avulla.

Miten tiedän, etten kouluta turhaan?

Aiemmin työntekijöiden osaamisen kehittymistä on mitattu koulutukseen käytetyn ajan määrällä. Koulutukseen käytetyt tunnit eivät kuitenkaan suoraan korreloi osaamisen kehittymisen tai liiketoiminnan tehostumisen kanssa. Tärkeämpää olisikin mitata, mikä on koulutuksen vaikutus liiketoimintaan: paljonko muutokseen on investoitu ja minkä verran se tuottaa?

Nykymaailmassa on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa harrastuksista saatu osaaminen. 70:20:10 mallin mukaan jopa 70% oppimisesta tapahtuu tekemisen yhteydessä, 20% mentoroinnin tai valmennuksen avulla ja vain 10% muodollisen oppimisen kautta. Verkkopelaamisen kautta karttunut osaaminen on siis yhtä arvokasta kuin koulusta saadut opit. Erilaisten digitaalisten alustojen ja portfolioiden avulla voidaan todentaa, että pelaamisen kautta opittuja taitoja on sovellettu ja hyödynnetty erilaisissa projekteissa koulun ulkopuolella.

Hyödynnänkö globaaleja mahdollisuuksia?

Yhä useammin kuulee, että yritys on perustettu suoraan kansainväliseksi, vaikka toiminta olisi ensin paikallista. Digitaalisuus on elinehto globaaleilla markkinoilla. Asiakaskenttänä voi olla koko maailma, kun tieto kulkee reaaliaikaisesti toimipisteeltä ja mantereelta toiselle.

Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle digitaalisen työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ovat mittaamattoman arvokkaita. Pohjoinen sijainti ei haittaa, kun yhteydenpito tapahtuu digitaalisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Siten Suomessakin on mahdollista syntyä kansainvälistyneitä yrityksistä eri toimialoille.

Digitaalisessa maailmassa laajentuminen globaaleille markkinoille käy helposti. Ennen yritysten täytyi palkata uusia työntekijöitä ja ehkä rakentaa tuotantolaitoksia eri maihin. Nyt esimerkiksi toimivaksi todettu sovellusidea voidaan viedä moneen uuteen maahan ilman fyysisiä investointeja.

Varmista tuloksellisuutesi myös tulevaisuudessa

Digitaalinen työpaikka on lopulta strategia, joka takaa yrityksen toimintakyvyn ja tuloksellisuuden myös tulevaisuudessa. Se ei tarkoita vain työvälineitä vaan on suunnitelma, joka vaikuttaa läpikotaisin siihen, miten yritys tekee liiketoimintaansa.

Digitaalinen työpaikka ei koskaan rakennu pelkästään teknologialle. Se vaatii johtajuutta ja sitoutumista henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vanhoista malleista irtaantuminen ja uudenlainen ajattelu ovat onnistumisen ehtoja.