Ajatuksia hyvän johtajuuden elementeistä
< Takaisin blogi sivulle

Ajatuksia hyvän johtajuuden elementeistä

Parhaat johtajat ovat ihmisinä nöyriä, mutta ammatti-ihmisinä voimakastahtoisia. Heissä ilmentyy erinomainen taito johtaa ihmisiä. Parhaat johtajat myös sitouttavat työntekijänsä innostamisen kautta selvään ja motivoivaan visioon ja kannustavat heitä aina parempiin suorituksiin. 

Suomessakin saamme nauttia näiden erinomaisten johtajien kädenjäljistä, mutta harmittavan usein törmäämme myös keskusteluun huonosta johtajuudesta. Tällöin en voi olla miettimättä, mikä organisaatiot ajaa siihen, että huono johtajuus saa oikeuden kukoistaa. Mielestäni suomalaisen työelämän yksi iso rakenteellinen epäkohta piilee siinä, miten johtajiksi valikoidutaan.  Johtajan tehtävät nähdään uraetenemisen  huipentumana ja joskus näihin tehtäviin ikään kuin ajaudutaan ilman kiinnostusta ihmisten johtamiseen ja aitoon haluun vaikuttaa.  Parhaimpia johtajia eivät myöskään mielestäni ole he, jotka ovat pienestä pitäen halunneet olla johtajia.  Parhaiksi johtajaksi ei synnytä, vaan kehitytään. 

Alexandre Havardin (Hyvejohtajuus 2009) määritelmää mukaillen  "olla hyveellinen" merkitsee todellisena itsenä olemista. Todelliseen itseen kuuluu ihmisen synnynnäinen temperamentti ja luonne. Viimeksi mainittua voidaan kehittää ja temperamentinkin ilmenemistapoja parhaat johtajat osaavat vuosien aikana hioa. Mielestäni parhaimmiksi johtajiksi valikoituvat he, jotka eivät pelkää näyttää omaa itseään ja jotka näin myös näyttävät kiinnostuksensa oman organisaation jäseniin. Parhain johtaja onkin ihmiset huomioon ottava - arvostava ihmisjohtaja.

Johtajalta vaaditaan siis paljon muutakin, kuin asiantuntemusta alan ammatillisista kysymyksistä. Kärjistäen voisin jopa sanoa, että hieman vähemmän asiantuntemusta alan ammattiasioista voi olla jopa hyväksi, sillä silloin delegointi ja luotto omiin alaisiin tapahtuu pakostakin helpommin.  Liian tarkka asiantuntemus alasta voi johtajan osalta edesauttaa ohjesääntöorganisaatiokulttuurin syntymistä, mikä puolestaan ei edistä henkilöstön tuottavuutta, sitoutumista tai luovuutta.

Kuten Jim Collins on todennut, parhaimmissa johtajissa yhdistyy vaatimattomuus ja voimakas tahto ammatti-ihmisenä. Vaikka vaatimattomuus tässäkin tapauksessa kaunistaa, se ei poista johtajan tehtävää vaikuttaa. Vaikuttamiseen puolestaan kuuluu vastavuoroisuus, joka vaatii tapahtuakseen vuorovaikutussuhteen.  Näin ollen, jotta organisaation jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, tulee johtajuuden pitää sisällään vastavuoroisuutta ja läsnäoloa.

Itse tahtoisin nähdä suomalaisissa yrityksissä yhä enemmän rohkeita, sydämellään työtä tekeviä johtajia, jotka oman avoimuutensa kautta innostaisivat työntekijöitä ja näin myös mahdollistaisivat yhteisten päämäärien saavuttamisen. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista johtajuutta omalla työpaikalla suvaitsemme. Toisaalla vaikutusmahdollisuudet voivat olla pieniä, mutta oman mielipiteen kertominen voi olla askel kehitykseen. Ja lopuksi: jos oman työpaikkasi johtajuus ei sinua miellytä ja kehitystä ei tapahdu, äänestä jaloillasi. Niin minäkin olen tehnyt.

Maria Vihtkari
Chief Human Resource Officer

 


Seuraava: Arcusys Beer - New Blood
Edellinen: Three Key Takeaways from Nordic Business Forum 2015